Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy yhteisötyössä

Elämänhallinnan kautta kohti työelämää

Mahis Jyväskylä

Valmennuspaja Mahis Jyväskylässä tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa 17–63- vuotiaille. Pajalaisten keski-ikä on n. 30 vuotta.

Valmennuspaja Mahis on osa Nuorten Ystävät- järjestöä, joka on kantaa yhteiskuntavastuuta heikompiosaisten puolestapuhujana ja osallisuuden mahdollistajana monimuotoisuutta edistäen. Sosiaalista kuntoutusta ja työllistymistä tukevat klubitalot, valmennuspajat ja hankkeet sekä korjaava päihdetyö. Järjestön toiminta sisältää myös edunvalvontaa, kehittämis- ja arviointitoimintaa, vapaaehtoistyötä, tapahtumia ja tilaisuuksia, sekä kansainvälisiä hankkeita.

Valmennuspajoissa tuotetaan sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistymisen palveluita ja rakennetaan yksilöllisiä polkuja itsenäisempään elämään kohti yhteiskunnallista osallisuutta. Tarkoituksena on mielekkään arjen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen ja avoimille markkinoille työllistymisedellytysten parantaminen. Kokemus on osoittanut, että näitä tavoitteita tukee parhaiten henkilön osallistuminen samaan aikaan sekä työelämävalmiuksia että osallisuutta vahvistavaan toimintaan.

Työllistyminen on siis tämän palvelun tärkein tavoite. Sitä toteutetaan pyrkimällä työelämän pelisääntöjen noudattamiseen, kuten paikalle ehtimiseen ajoissa sekä yhteisiin arvoihin ja toimintatapoihin sitoutumisena. Paja on kuitenkin monille asiakkaille turvasatama, johon he jäävät jopa useiksi vuosiksi.

Valmennuspaja Mahiksella on neljä erilaista palvelukokonaisuutta. Kaikkiin kokonaisuuksiin kuuluu tutustumiskäyntejä työ- ja opiskelupaikkoihin ja muihin asiakkaalle sopivia palveluihin, sekä arjenhallintaa ja hyvinvoinnin tukemista. Palvelukokonaisuudet ovat Starttivalmennus, Työhön ja koulutukseen tähtäävä palvelukokonaisuus, Osallisuutta tukeva palvelukokonaisuus ja Toimintakykyä vahvistava palvelukokonaisuus. Lisäksi valmennuspajalla toimii erilaisia ryhmiä ja tiimejä, sekä järjestetään intensiivisiä työpajoja asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Omaan elämään vaikuttamista

Mahiksen asiakas saa itse valita oman työhönvalmentajansa. Pajalaiset pääsevät vaikuttamaan työtoiminnan sisällön suunnitteluun. On myös mahdollista toteuttaa omia projekteja mielenkiinnon mukaan. Yhteisissä pajapalavereissa keskustellaan kaikkien asiakkaiden kesken esille nousseista asioista.

Päivittäisissä työnjaoissa tiimi sopii keskenään tehtävistä niin, että kaikki saavat sanoa mielipiteensä ja toiveensa. Työtehtävät eivät ole fyysisesti kovinkaan raskaita tai aikaa vieviä. Niiden tarkoitus onkin saada kaikki sitoutumaan yhteisten velvollisuuksien hoitamiseen. Tiimi vastaa tehtävistään yhteisesti ja jäsenet voivat tarvittaessa auttaa toisiaan tehtävien suorittamisessa.

Yhteisöllisyys näkyy tilojen suunnittelussa niin, että pajalla on sekä avoimia yhteisiä tiloja että rauhallisempia huoneita, joiden oven voi sulkea. Tilat on myös suunniteltu mahdollisimman mukaviksi sohvien, nojatuolien ja peittojen avulla. Yhteisöllisyys on myös tiloista huolehtimista yhdessä.  Muiden huomioiminen ja yhdenvertaisuus on kirjattu sääntöihin. Yhteisöllisyyteen ohjaamisen tavoitteena on kehittää asiakkaan sosiaalisia taitoja, vahvistaa itsetuntoa ja minäpystyvyyttä, laajentaa sosiaalista verkostoa, kokeilla uusia asioita ja saada onnistumisen kokemuksia turvallisessa ympäristössä sekä löytää omia vahvuuksia.

Yhteisön rooli on merkittävä kestävän kehityksen toteuttamisessa

Kestävä kehitys on tärkeä Nuorten Ystävien toimintaa ohjaava periaate. Salonen (2010, 3) ja Porter (2011, 29) kiinnittävät huomion lisääntyvään eriarvoisuuteen ja siihen, kuinka vain pieni osa ihmisistä kuluttaa suurimman osan luonnonvaroista. Useimmilla kun ei ole mahdollisuutta kuluttaa. Monet kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat toteuttavatkin kestävän kehityksen teemoja elämässään olosuhteiden pakosta, mutta yhteiskunnasta syrjäytyminen voi myös olla seurausta eettisistä valinnoista. Monet eivät halua tehdä työtä, joka ei vastaa omia arvoja ja joka ei ole maapallon ja yhteisön kannalta kestävää.

Hyvinvointia pidetään kaiken ihmisen toiminnan tavoitteena, ja henkinen hyvinvointi on noussut tärkeäksi arvoksi aineellisen hyvinvoinnin rinnalle. Hyvinvoinnin tavoittelemiseen kuuluu jatkuva muutos, aina on pyrittävä saamaan jotakin enemmän ja parempaa. Aineettomiakin palveluja kulutetaan, eivätkä kaikki pääse mukaan. (Salonen 2010, 11–12) Kuitenkin on havaittu, että ihmisen onnellisuus lisääntyy eniten hänen saadessaan antaa jotakin toisille ja ollessaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. (Salonen 2010, 120–121) Tässäkin mielessä pajatoimintaan osallistuminen tukee sosiaalista kestävää kehitystä.

Downshiftaaminen on selkeästi kasvamassa oleva ilmiö. Aikaisemmin jatkuvaa kasvua pidettiin ainoana ihanteena, ja sen pysäyttämistä tai kyseenalaistamista luonnottomana. Hyödykkeitä kulutetaan ei vain niiden itsensä, vaan niihin liitettyjen merkitysten vuoksi. Kyse on ikään kuin myyteistä. Nykyään nämä merkitykset ovat siirtyneet enemmän aineettomiin asioihin ja valintoihin, kuten konkreettisen kuluttamisen kyseenalaistamiseen. (Porter 2011, 28) Kuluttaminen ja valinnat ovat siis myös tapa rakentaa identiteettiä. Millainen identiteetti on ihailtava ja arvostettava tämän päivän maailmassa yleensä, entä valtavirran ulkopuolelle asettuneiden mielestä?

Työttömyys ideologisena valintana

Millainen on kuntouttavaan toimintaan osallistuvan nuoren rooli kestävänä kuluttajana ja kuinka paljon ideologiset syyt vaikuttavat haluun ja mahdollisuuksiin työllistyä? Onko pajalle päätyminen syy vai seuraus? Onko tarjolla sellaisia töitä tai opiskelualaa, jotka tukisivat omaa ideologiaa, elämänfilosofiaa ja käsitystä elämästä? Ehkä pajalaiset ovat niitä, jotka haluavat minimoida kuluttamisen. HIrvilammi, Matthles, Närhi, Stamm ja Väyrynen (2019) pohtivat erilaisia työhön liittyviä arvoja, kuten työn eettistä kestävyyttä. Heidän tutkimusartikkelinsa mukaan nuoret työttömät arvostavat kyllä palkkatyötä sen tuoman taloudellisen itsenäisyyden vuoksi, mutta eivät kuitenkaan halua olla vain kasvuyritysten kulutushyödykkeitä. Työn pitäisi olla mielekästä, vaihtelevaa, tukea omia arvoja ja lisätä omaa ja muiden hyvinvointia. Työssä pitäisi pystyä myös jollakin tavalla toteuttamaan itseään. Köyhyys kurjistaa, aiheuttaa alemmuuden tunnetta ja häpeää, mutta työn hintana ei saa olla omien arvojen hylkääminen. (Hirvilammi ym. 2019, 2–5)

 

Lähteet

Hirvilammi, T., Matthles, A., Närhi, K., Stamm, I. & Väyrynen, M. 2019. Reflecting  on  Work  Values  with  Young  Unemployed Adults in Finland. Tutkimusartikkeli julkaisussa Nordic journal of working life studies  Volume 9  number 2/June 2019. Viitattu 5.5.2022. Reflecting on Work Values with Young Unemployed Adults in Finland | Nordic Journal of Working Life Studies (tidsskrift.dk)

Nuorten ystävien esittelymateriaali. Lukkarinen, H. & Pajunen,K.Viitattu 5.5.2022. PowerPoint-esitys (jamk.fi)

Nuorten Ystävien verkkosivusto. Viitattu 5.5.2022. Nuorten Ystävät (nuortenystavat.fi)

Porter, G. 2011. Mielettömästä kulutuksesta kestävään kehitykseen rakentuvaan yhteiskuntaan. Julkaisussa Kestävä Kehitys. Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, Avoin yliopisto. Sanomalehtiyliopisto. Viitattu 5.5.2022. isbn_978-952-476-400-1.pdf (uwasa.fi)

Salonen, A. 2010. Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Viitattu 5.5.2022. Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena (helsinki.fi)