Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja yhteisötyö syrjäytymisen vastaisessa työssä

 

Vain pieni joukko nuorista on syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa, mutta yhteiskunnallisen kestävyyden kannalta määrä on kuitenkin merkittävä. Tilastojen mukaan Suomessa on n. 3–10 % nuoria, joille on kasaantunut syrjäytymisen riskitekijöitä, mutta syrjäytyneiden kokonaismäärää on vaikea arvioida. Yleisimpiä syrjäytymisen riskitekijöitä on koulutuksen puute, perheen sisäiset kasaantuneet kuormittavat tekijät, kuten vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat tai perheen heikko toimeentulo. Kaikki syrjäytymisvaarassa olevat nuoret eivät kuitenkaan tule perheistä, joissa on merkittäviä ongelmia, eikä perhetausta suoraan ennakoi syrjäytymisriskiä. Nuori voi pärjätä elämässään hyvin, vaikka hänellä olisi vaikea tausta. Myös päihde- ja mielenterveysongelmat, pitkittynyt työttömyys, heikko toimeentulo ja matala koulutus lisäävät syrjäytymisen riskiä. Kuitenkaan ei voida sanoa, että yksi tekijä itsessään horjuttaisi koko nuoren elämänhallintaa ja tämän hyvinvointia. Syrjäytyminen on prosessi, jossa riskitekijät ketjuuntuvat ja kasaantuvat. Myös osallisuuden tunteella on merkittävä vaikutus nuorten hyvinvointiin. Nuorten osallisuudella tarkoitetaan nuoren kokemusta kuulumisesta yhteisöihin ja yhteiskuntaan ja mahdollisuudesta osallistua vapaa-ajan viettoon, harrastuksiin, koulutukseen, työntekoon, sekä mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnan asioihin.




Nuoria, jotka ovat pudonneet pois koulutuksesta ja työelämästä, eivätkä osallistu ase- tai siviilipalvelukseen kutsutaan NEET-nuoriksi. Nimitys tulee englanninkielisestä termistä Not in Education, Employment or Training. Toisinaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jättäytyminen voi olla vapaaehtoista ja kuulua osana nuoruuteen. Nuori saattaa valmistautua pääsykokeisiin, viettää välivuotta tai odottaa työn alkamista. Kuitenkin pitkittyessään NEET-vaihe voi aiheuttaa syrjäytymistä vaikeuttaen työhön ja opiskeluun pääsemistä.

Syrjäytymistä ehkäistään tukemalla nuoren ja tämän perheen hyvinvointia ja terveyttä sekä ohjaamalla nuorta koulunkäyntiin ja työelämään. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen palvelutoimintoja ovat mm. 16–29-vuotiaille nuorille tarkoitettu Ohjaamotoiminta, työpajatoiminta, ehkäisevä nuorisotyö, opiskeluhuollon palvelut koulutuksessa oleville nuorille sekä koulunkäynnin ja oppimisen tukipalvelut.

Myös järjestöillä on roolinsa nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Järjestöjen, yhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden rooli on edistää kansalaisten hyvinvointia tukemalla arjen hallintaa, edistämällä työelämätaitoja ja tukemalla osallisuuden ja toimijuuden tunteita eri keinoin. Järjestöissä on mukana myös koulutettuja kokemusasiantuntijoita, jotka tarjoavat vertaistukea jakamalla omia kriisi- ja kuntoutumiskokemuksiaan vastaavia kokeville. 

Olemme toisen vuoden sosionomi- ja kuntoutuksen ohjaajaopiskelijoita Jamkista ja tämän blogin seuraavissa teksteissä esittelemme muutamia eri järjestöjä ja niiden toimintoja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä, sekä erilaisia yhteisötyön keinoja syrjäytymisen vastaisessa työssä.



Lähteet:

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy

https://www.vates.fi/tyonantajalle/jarjestotoiminta.html

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy yhteisötyössä

Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta

Tule nähdyksi!- hanke edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallisuutta