Nuorten syrjäytymisen
ehkäiseminen ja yhteisötyö syrjäytymisen vastaisessa työssä
Vain pieni joukko nuorista on syrjäytyneitä tai
syrjäytymisvaarassa, mutta yhteiskunnallisen kestävyyden kannalta määrä on
kuitenkin merkittävä. Tilastojen mukaan Suomessa on n. 3–10 % nuoria, joille on
kasaantunut syrjäytymisen riskitekijöitä, mutta syrjäytyneiden kokonaismäärää
on vaikea arvioida. Yleisimpiä syrjäytymisen riskitekijöitä on koulutuksen
puute, perheen sisäiset kasaantuneet kuormittavat tekijät, kuten vanhempien päihde-
tai mielenterveysongelmat tai perheen heikko toimeentulo. Kaikki syrjäytymisvaarassa
olevat nuoret eivät kuitenkaan tule perheistä, joissa on merkittäviä ongelmia,
eikä perhetausta suoraan ennakoi syrjäytymisriskiä. Nuori voi pärjätä elämässään
hyvin, vaikka hänellä olisi vaikea tausta. Myös päihde- ja
mielenterveysongelmat, pitkittynyt työttömyys, heikko toimeentulo ja matala
koulutus lisäävät syrjäytymisen riskiä. Kuitenkaan ei voida sanoa, että yksi
tekijä itsessään horjuttaisi koko nuoren elämänhallintaa ja tämän hyvinvointia.
Syrjäytyminen on prosessi, jossa riskitekijät ketjuuntuvat ja kasaantuvat. Myös
osallisuuden tunteella on merkittävä vaikutus nuorten hyvinvointiin. Nuorten
osallisuudella tarkoitetaan nuoren kokemusta kuulumisesta yhteisöihin ja
yhteiskuntaan ja mahdollisuudesta osallistua vapaa-ajan viettoon,
harrastuksiin, koulutukseen, työntekoon, sekä mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnan
asioihin.
Nuoria, jotka ovat pudonneet pois koulutuksesta ja työelämästä, eivätkä osallistu ase- tai siviilipalvelukseen kutsutaan NEET-nuoriksi. Nimitys tulee englanninkielisestä termistä Not in Education, Employment or Training. Toisinaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jättäytyminen voi olla vapaaehtoista ja kuulua osana nuoruuteen. Nuori saattaa valmistautua pääsykokeisiin, viettää välivuotta tai odottaa työn alkamista. Kuitenkin pitkittyessään NEET-vaihe voi aiheuttaa syrjäytymistä vaikeuttaen työhön ja opiskeluun pääsemistä.
Syrjäytymistä ehkäistään tukemalla nuoren ja tämän
perheen hyvinvointia ja terveyttä sekä ohjaamalla nuorta koulunkäyntiin ja
työelämään. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen palvelutoimintoja ovat mm. 16–29-vuotiaille
nuorille tarkoitettu Ohjaamotoiminta, työpajatoiminta, ehkäisevä nuorisotyö,
opiskeluhuollon palvelut koulutuksessa oleville nuorille sekä koulunkäynnin ja
oppimisen tukipalvelut.
Myös järjestöillä on roolinsa nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Järjestöjen, yhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden rooli on edistää kansalaisten hyvinvointia tukemalla arjen hallintaa, edistämällä työelämätaitoja ja tukemalla osallisuuden ja toimijuuden tunteita eri keinoin. Järjestöissä on mukana myös koulutettuja kokemusasiantuntijoita, jotka tarjoavat vertaistukea jakamalla omia kriisi- ja kuntoutumiskokemuksiaan vastaavia kokeville.
Olemme toisen vuoden sosionomi- ja kuntoutuksen ohjaajaopiskelijoita Jamkista ja tämän
blogin seuraavissa teksteissä esittelemme muutamia eri järjestöjä ja niiden
toimintoja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä, sekä erilaisia yhteisötyön keinoja syrjäytymisen vastaisessa työssä.
Lähteet:
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy

Kommentit
Lähetä kommentti